tiistai 3. joulukuuta 2013

Lontoon matka 3. päivä

 keskiviikko 17.7.

Tänä aamuna oli kunnon aamiainen. Olimme löytäneet pienen ruokapuodin, kun kävelimme hotellille illalla. Vedenkeitin ei halunnut toimia. Olin kyllä tietoinen että pistorasiaa varten oli katkaisija, mutta sen painelu ei auttanut. Niinpä niin, keittimen johto ei ollut valmiina pistorasiassa. Jopa rupes vesi lämpiään kun johto oli paikoillaan.
 
TV:ssä näkyy samat hahmot kuin kotonakin.

 
Kun lähdimme hotellista, meidän edelle tuli naapuritalosta herrasmies,
joka kantoi jotakin mukanaan. Pienen taittelun ja asettelun jälkeen siitä muodostui potkulauta.
Kätevä kulkuväline ruuhkaisilla kaduilla. 
 
Isojen katujen välissä oli pienempiä pihakatuja. 
 
 
Jälleen Paddingtonin asemalla. Siitä metrolla Westminsteriin. 
 
Tuolla on päivän ensimmäinen kohde: London Eye 
 
Ostettu lippu piti vaihtaa varsinaiseksi pääsylipuksi ennen jonoon liittymistä.
Jonotuksen viihdykkeeksi oli tarjolla pantomiiniä.
 
Tuommoseen pitäisi uskaltautua. 
 
Näkymiä London Eyen kondolista. 
 
 
 
 
Lisää korkeuksiin haluavia tulossa.
 
Jotta päivä jatkuisi turistipäivänä, hyppäsimme HopOn HopOff-bussiin
ja kiertelimme kaupunkia sillä.
 
 
Kadunvarrelta bongattua
 
 
 
 
 
Vanhan mallisia rakennuksia uusien seassa.
 
 Uudet rakennukset ovat eriskummallisen näköisiä.
 
 
Tämä oli yleinen kuvausväline, varsinkin nuorilla. 
 
 
 
 
 Yhden kierroksen jälkeen pieni coffee-break.
Kai näinkin voi pysäköidä, varsinkin jos on poliisi.
 
Hyvä muistutus, täällä vasemmanpuoleisen liikenteen maassa. 
 
Paikallisten iltapäivä:töitten jälkeen pubiin.
 
 Pyörällä olisit jo perillä.
 
 
Bussin toisella kierroksella tutustumme uusiin alueisiin.
Reitin varrella on Harrods. Se oli illan viimeinen kohde. 
Tavaratalo on upea rakennus sisältä.
 
 
Meidän piti mennä Harrodsin jälkeen HopOn HopOff-bussilla hotellin lähelle, mutta mainoksessa ollut aikataulu kertoi väärän ajan viimeiselle kierrokselle. Joten matkustamme jälleen metrolla. Metroaseman portaiden vierellä viritteli katusoittaja pilliään.
 
 
jatkuu......
 

maanantai 25. marraskuuta 2013

Lontoon matka 2. päivä

 tiistai 16.7.

Heräsimme liian aikaisin. Aivomme elivät vielä Suomen aikaa. Aamiainen oli vähän ankea. Illalla ostetuista eväistä oli jäljellä vain jogurttia ja nakkeja. Syödään myöhemmin. Aamupäivän ensimmäinen kohteemme oli Madame Tussaudsin vahakabinetti. Siis suunnaksi Paddingtonin asema.

 
 
Kiersimme asemarakennuksen toisinpäin kuin eilen, kun tulimme.
Ja mitä takapihalta löytyikään, ....kanava.
Siellä oli paljon pitkiä asuntoveneitä kiinnittyneenä kanavan reunaan,
 
 
 
 
Yhdessä veneessä oli yhdistetty pub ja kirjakauppa.
 
 
Metroasemalla lähdimme reitille, jonka varrella oli Baker Streetin asema siis 'Hammersmith and City'-linjalle. Kuulutuksessa seuraavaksi asemaksi sanottiin 'eikerstreet. Siellä jäimme kyydistä ja etsimme vahakabinetin. Se löytyi viereisestä talosta. Olipa iso rakennus,
taisi olla koko korttelin kokoinen tiilitalo.
 
 
Olimme talon edessä heti kymmeneltä, eikä silloin ollut vielä ulkona jonoa. Mutta sisällä oli jo väkeä ja jonotus kesti tunnin. Pääsimme raput ylös ja lipputiskille. Ostimme samantien yhteislipun London Eyen kanssa. Olivat vähän halvempia yhdessäostettuna
ja aikaa toisen lipun käyttöön oli pari päivää.
 
Pitihän sitä tähtien kanssa poseerata.
 
 
 
 
 
Kuvaaminen oli hieman hankalaa, kun muutama muukin halusi ikuistaa itsensä
 "kuuluisuuksien" kanssa.
 
 
Yhdessä osassa kuljettiin taksi-vaunuissa kierros vuosisatojen Lontoossa.
Kivampi paikka kuin kauhu-kellari. Siellä minua kauhistutti enemmän se, etten pimeässä hukkaisi edellä menevää henkilöä, kuin se, että näyttelijät hyppivät eteen ja huusivat BÖÖ.
 
 
 
 
Vahakabinettikierroksen jälkeen kävimme patonkivälipalalla metroaseman pienessä puodissa.
Kuljimme jälleen metrolla, nyt poistumisasema oli Oxford Circle.
Sen lähellä piti olla valokuvagalleria.
Onneksi kadun varrella oli kartta, sillä en meinannut löytää katua ja galleriaa. 
Poikkikadulle pääsi rappujen kautta alemmalle tasolle.
Galleria löytyi korttelin päästä. Galleriassa oli viisi kerrosta ja jokaisella tasolla oli yksi sali, jossa kussakin oli oma näyttely. Yhdessä salissa oli Claire Ahon 50- ja 60-luvuille tehtyjä muotikuvia.
 
 
 
 
 
 
Ja kuten viisikossa, niin mekin menimme jälleen syömään.
leipää ja inkiväärijuomaa. 
 
 
 
Valokuvien ja kahvin jälkeen päätimme kävellä kohti Thamesin rantaa.
Kartalta katsottuna sinne ei pitänyt olla pitkä matka, mutta olihan sitä matkaa.
Meillä aikaa ja kiva oli katsella ihmisiä ja taloja.
 
 
 
 
 
Kuljimme St. James Parkin läpi. Puistoissa ihmisillä oli aikaa pysähtyä.
Muualla tuntui, että kaikilla on himuinen kiire jonnekin.
 
 
 
 
 
Kaikki taksit eivät olekaan mustia.
 
Siinä se on, Big Ben. Se on melkein kaikissa Lontoo kuvissa.
Täti halusi tulla kuvatuksi kadulla kulkevien kanssa.
 
Tuonne menemme huomenna.
Pienen mietintätuokion jälkeen päätimme löytää kasvitieteellisen puiston, Kew Gardenin.
Jälleen metroon. Parin vaihdon jälkeen olimme Kewin asemalla ja lukemassa karttaa.
Vajaan kilometrin kävelymatkan päässä löysimme puiston portin.
 Pääsimme vähän halvemmalla, kun oli jo iltapäivä.
 
 
 
Puisto oli todella laaja. Sen olisi voinut kiertää junalla, mutta koska tulimme vasta iltapäivällä,
aikaa ei riittänyt kaikkeen. Päätimme kävellä.
 
 
 
Pikkukasvihuoneessa oli lummelampi
 
 
 
 
 
 
 
 
Keskellä puistoa oli pitkulainen lampi
Yksi kohde oli puiden latvojen korkeudelle tehty metsäpolku.
Olen korkeanpaikan kammoinen, mutta urheasti kiipesin raput ja kiersin "polun".
Asiaa vaikeutti lisäksi, että portaat ja "polun" pohja oli ritilää, josta näki läpi.
 
 
 
 
 
 
Hän oli taiteilija, piirsi jotakin suurta tai ihan pientä.
 
Portin vieressä oli kahvila ja myymälä.
siellä oli myytävänä kärpäsloukku,  siis kasvi. 
 
 
Aikaa oli liian vähän. Jos joskus pääsen uudelleen Lontooseen,
 pitää Kew Gardeniin varata koko päivä. Ostin myymälästä kirjan, joka kertoo puistosta,
voin suunnitella etukäteen mitä siellä haluan nähdä.
 

Kävelimme takaisin asemalle. Eräässä tolpassa oli kyltti koirien omistajille.
Huh, huh, ompa kova sakko.
 
 
 
 
Takaisn cityyn.
 
Metromme tuli Paddingtonilla samalle puolen asemaa, mistä olimme aamulla lähteneet.
Kanavan rannalla oli muutama ravintola. Päädyimme italialaiseen pizzeriaan Zizziin.
 
 
Koko päivä oltiin menty ympäri kaupunkia. Jalat ja pää väsyneinä kävelimme hotelliin,
odottamaan seuraavia seikkailuita.
 
 
jatkuu.....