maanantai 25. marraskuuta 2013

Lontoon matka 2. päivä

 tiistai 16.7.

Heräsimme liian aikaisin. Aivomme elivät vielä Suomen aikaa. Aamiainen oli vähän ankea. Illalla ostetuista eväistä oli jäljellä vain jogurttia ja nakkeja. Syödään myöhemmin. Aamupäivän ensimmäinen kohteemme oli Madame Tussaudsin vahakabinetti. Siis suunnaksi Paddingtonin asema.

 
 
Kiersimme asemarakennuksen toisinpäin kuin eilen, kun tulimme.
Ja mitä takapihalta löytyikään, ....kanava.
Siellä oli paljon pitkiä asuntoveneitä kiinnittyneenä kanavan reunaan,
 
 
 
 
Yhdessä veneessä oli yhdistetty pub ja kirjakauppa.
 
 
Metroasemalla lähdimme reitille, jonka varrella oli Baker Streetin asema siis 'Hammersmith and City'-linjalle. Kuulutuksessa seuraavaksi asemaksi sanottiin 'eikerstreet. Siellä jäimme kyydistä ja etsimme vahakabinetin. Se löytyi viereisestä talosta. Olipa iso rakennus,
taisi olla koko korttelin kokoinen tiilitalo.
 
 
Olimme talon edessä heti kymmeneltä, eikä silloin ollut vielä ulkona jonoa. Mutta sisällä oli jo väkeä ja jonotus kesti tunnin. Pääsimme raput ylös ja lipputiskille. Ostimme samantien yhteislipun London Eyen kanssa. Olivat vähän halvempia yhdessäostettuna
ja aikaa toisen lipun käyttöön oli pari päivää.
 
Pitihän sitä tähtien kanssa poseerata.
 
 
 
 
 
Kuvaaminen oli hieman hankalaa, kun muutama muukin halusi ikuistaa itsensä
 "kuuluisuuksien" kanssa.
 
 
Yhdessä osassa kuljettiin taksi-vaunuissa kierros vuosisatojen Lontoossa.
Kivampi paikka kuin kauhu-kellari. Siellä minua kauhistutti enemmän se, etten pimeässä hukkaisi edellä menevää henkilöä, kuin se, että näyttelijät hyppivät eteen ja huusivat BÖÖ.
 
 
 
 
Vahakabinettikierroksen jälkeen kävimme patonkivälipalalla metroaseman pienessä puodissa.
Kuljimme jälleen metrolla, nyt poistumisasema oli Oxford Circle.
Sen lähellä piti olla valokuvagalleria.
Onneksi kadun varrella oli kartta, sillä en meinannut löytää katua ja galleriaa. 
Poikkikadulle pääsi rappujen kautta alemmalle tasolle.
Galleria löytyi korttelin päästä. Galleriassa oli viisi kerrosta ja jokaisella tasolla oli yksi sali, jossa kussakin oli oma näyttely. Yhdessä salissa oli Claire Ahon 50- ja 60-luvuille tehtyjä muotikuvia.
 
 
 
 
 
 
Ja kuten viisikossa, niin mekin menimme jälleen syömään.
leipää ja inkiväärijuomaa. 
 
 
 
Valokuvien ja kahvin jälkeen päätimme kävellä kohti Thamesin rantaa.
Kartalta katsottuna sinne ei pitänyt olla pitkä matka, mutta olihan sitä matkaa.
Meillä aikaa ja kiva oli katsella ihmisiä ja taloja.
 
 
 
 
 
Kuljimme St. James Parkin läpi. Puistoissa ihmisillä oli aikaa pysähtyä.
Muualla tuntui, että kaikilla on himuinen kiire jonnekin.
 
 
 
 
 
Kaikki taksit eivät olekaan mustia.
 
Siinä se on, Big Ben. Se on melkein kaikissa Lontoo kuvissa.
Täti halusi tulla kuvatuksi kadulla kulkevien kanssa.
 
Tuonne menemme huomenna.
Pienen mietintätuokion jälkeen päätimme löytää kasvitieteellisen puiston, Kew Gardenin.
Jälleen metroon. Parin vaihdon jälkeen olimme Kewin asemalla ja lukemassa karttaa.
Vajaan kilometrin kävelymatkan päässä löysimme puiston portin.
 Pääsimme vähän halvemmalla, kun oli jo iltapäivä.
 
 
 
Puisto oli todella laaja. Sen olisi voinut kiertää junalla, mutta koska tulimme vasta iltapäivällä,
aikaa ei riittänyt kaikkeen. Päätimme kävellä.
 
 
 
Pikkukasvihuoneessa oli lummelampi
 
 
 
 
 
 
 
 
Keskellä puistoa oli pitkulainen lampi
Yksi kohde oli puiden latvojen korkeudelle tehty metsäpolku.
Olen korkeanpaikan kammoinen, mutta urheasti kiipesin raput ja kiersin "polun".
Asiaa vaikeutti lisäksi, että portaat ja "polun" pohja oli ritilää, josta näki läpi.
 
 
 
 
 
 
Hän oli taiteilija, piirsi jotakin suurta tai ihan pientä.
 
Portin vieressä oli kahvila ja myymälä.
siellä oli myytävänä kärpäsloukku,  siis kasvi. 
 
 
Aikaa oli liian vähän. Jos joskus pääsen uudelleen Lontooseen,
 pitää Kew Gardeniin varata koko päivä. Ostin myymälästä kirjan, joka kertoo puistosta,
voin suunnitella etukäteen mitä siellä haluan nähdä.
 

Kävelimme takaisin asemalle. Eräässä tolpassa oli kyltti koirien omistajille.
Huh, huh, ompa kova sakko.
 
 
 
 
Takaisn cityyn.
 
Metromme tuli Paddingtonilla samalle puolen asemaa, mistä olimme aamulla lähteneet.
Kanavan rannalla oli muutama ravintola. Päädyimme italialaiseen pizzeriaan Zizziin.
 
 
Koko päivä oltiin menty ympäri kaupunkia. Jalat ja pää väsyneinä kävelimme hotelliin,
odottamaan seuraavia seikkailuita.
 
 
jatkuu.....
 
 
 
 
 

lauantai 23. marraskuuta 2013

Saunailta

Lauantai-ilta, siihen kuuluu sauna.
Pieni väliviilennys parvekkeella.

Lamppu

J osti lampun. Tietenkin se oli osina. Olen koonnut samanlaisen jo kertaalleen pojalle, joten kuvittelin homman olevan piece of the cake. Meni siihen hetki, kun poisti jokaisen muovipussin ja klipsun. Ensimmäisessä kuvassa oli ylin lamppu, siihen tulevat putket, pienet ruuvit ja kuusiokoluavain. Ruuvit vaan eivät mahtuneet reikään. Taskulampulla valaisten totesimme, että reiissä oli jo ruuvit ja paketissa olleet olivat varalle. Lopulta lamppu kököttää koko komeudessaan lattialla.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Lontoon matka 1. päivä

 maanantai 15.7.
Kaksi keski-ikäistä ihmistä lähtee katsomaan Lontoon ihmeitä. Ensimmäistä kertaa sompailemme matkan ihan itse. J on notkunut netissä kevään ja tutkinut lentoja sekä hotelleja.
Lopulta valitsemme vaihtoehdon joka sopii aikataulultaan ja hinnaltaan suunnitelmiimme ja budjettiimme.

Herätys kello 3:00, aamutoimet ilman teetä ja leipää, auto starttaa kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää.

Ensimmäinen lentomatkan osuus on Helsinki- Riika. Vaihtoaikaa on vain 35 minuuttia, mutta sekä tuttavat että netissä kirjoittaneet ovat sitä mieltä, että aika riittää. Löysimme kentällä uuden lähtöportin ajoissa ja pääsimme jatkamaan matkaa.


Lentomatkan toinen osuus Riika- Gatwick
 Kuvaan ikkunasta alhaalla näkyviä maisemia, vaikka voin vain arvailla missä kohtaa olemme.


Tästä alkaa Englanti. Kohta laskedutaan Gatwickiin.


Jäimme Gatwickin lentokentälle nauttimaan myöhäisen aamiaisen.
Paahtoleipää ja cafe lattea.

Meiltä nämä on jo melkein hävitetty.

Löysimme Gatwick-Expressin lipunmyynnin. Ostimme lipunmyyjän suosituksesta meno-paluuliput.
Juna oli nopeasti Lontoon keskustassa, Victoria-asemalla. Olipa sokkeloinen asema. Lopulta sieltä löytyi metrolippujen myyntikioski. Olin saanut työkaverilta kaksi Oyster-cardia, mutta meidän tarvitsi ladata lisää rahaa niihin. Olin katsonut, että Circle-linen metrolla pääsee suoraan Paddingtonin asemalle, mutta en osannut ajatella, että ko linjalla on useampi pääteasema. Pääsimme metroon, mutta muutaman aseman jälkeen huomasin, ettei juna jatkanutkaan sinne minne halusimme.  Vaihdoimme seuraavalla asemalla junaa, mutta vieläkin valitsimme väärän junan. Vasta kolmas vei meidät Paddingtonille.
Sieltä oli muutaman korttelin matka kävellä hotelliin.
Varauksemme oli onnistunut ja meidät ohjattiin huoneeseen. Se oli pohjakerroksessa.
Ihan siisti, mutta ikkunasta ei paljoakaan näkynyt ulos.




Kun olimme purkaneet laukun ja vähän levänneet, lähdimme kävellen läheiseen puistoon.



Tämän kaupunginosan talot olivat kuin tv-sarjoissa, joissa oli kahden kerroksen väkeä.


Ensimmäinen puisto oli Kensigton Garden.


Tämä kesä on ollut lämmin ja sateeton. Sen huomasi ruohikosta.
Väkeä puistossa oli sekä kävelemässä että loikoilemassa nurmikolla.
Alueen keskellä olevan lammikon vesi oli melko sakeaa, ehkä levää täynnä.
Kyltin viesti on meille huumoria näin kesäiseen säähän.









Puiston toisessa päässä olevan lammen nimi on Serpentin. Sen lähelle oli pystytetty rakennelma: Pavillion, jonka on suunnitellut Sou Fujimoto. Se oli sekä taideteos että kahvila.




Albert Hallin vieressä on muistomerkki Albert´s memory.


 Prinsessa Dianan muistolähde on rengas, jossa virtaa vesi. En tiedä kuinka sallittua oli kävellä lähteen vedessä. Ehkä helteiden vaikutuksesta se sallittiin.
Serpentiini-lammessa uiskenteli paljon lintuja. Täällä joutsenet sopivat elämään lähellä toisiaan, vaikka niillä oli poikasiakin.
 Lammen rannalta sai vuokrata polkuveneitä tai lähteä siipiratasaluksella kierrokselle.




 


Puisto oli iso ja jakautui moneen osaan. Toisessa päässä myös nimi vaihtui Hyde Parkiksi.
Osalla puiston teitä sai pyöräillä, toisissa luki "no cycling". Jälkimäinen oli tarpeeseen, sillä pyöräiljät ajoivat tosi lujaa.  






Puistokierros vei sen verran aikaa, ettemme jaksaneet enempää. Kävimme pienessä kaupassa ja palasimme hotelliin.

jatkuu......