Toissa keväänä hankin teräsvillaa, keittiövispilän ja takkasytkärin.
Siellä ne on odottaneet työpöydän alla hetkeä, jolloin lähden kuvaamaan.
Olin kuvitellut, että menen lumiselle pellolle pyörittään villaa, mutta viime talvena ei ollut tarpeeksi lunta. Tulen kanssa kun pelleilee, on vaara, että väärät asiat syttyy tuleen.
Serkullani oli samanlaisia kuvaussuunnitelmia ja pääsin hänen kaveriksi pimeyden hommiin.
Ensimäisessä kuvassa aika oli asetettu liian lyhyeksi, joten siinä on vain kipinämeri.
Seuraavassa on jo vähän viivoja, tuli vaan pääsi loppumaan
Nää loppuhenkosetkin on hienoja
Pikkuhiljaa pääsee jyvälle.
Kuva meni pipariksi, vai menikö?
Valotikku oli pikkuisen liian hento.
Apuvalon luoma varjo.
Taustalla kuntakeskuksen valot.
Loppu hyvin kaikki hyvin.
No joo, mitä seuraavat villat rupes palaan ennen aikojaan.
Pitää jatkaa opettelua.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti