Syksyllä kansalaisoon luennolla Marja Pirilä kertoi, että hänen kuviaan on Porin taidemuseolla.
näyttely loppuu 19.1.. Minun piti käydä katsomassa se jo aiemmin, mutta aikatauluuni tuli muutoksia ja vasta nyt ehdin poikkeamaan siellä.
Lähdin töistä jo puolelta päivin ja ajelin poriin kauniissa auringon paisteessa. Muutaman ylimääräisen liikenneympyrä kierroksen jälkeen pääsin perille. Löysin paikan ilman navigaatoria ja sain autonkin parkkiin kohtuu helposti.
Katsoin ensin "mun Pori on kaunis"-ryhmän kuvia. Ne esitettiin tv-monitorista. Sillä tavalla saadaan pieneen tilaan esille paljon kuvia, mutta jos haluaisi katsella jotain kuvaa kauemmin , se ei onnistu kun kuva vaihtuu ohjelmaan ajastetun ajan jälkeen. Ja jos haluaisi katsoa jotain kuvaa uudelleen, pitää odottaa koko kierros, että näkee sen.
Varsinainen päänäyttely oli isossa salissa. Näyttely koostui sekä kuvista, että videoista.
Marja Pirilän osuus oli hänen teos "minä olen". Hän oli kuvannut tyttärensä luokkaa joka vuosi alkaen, kun lapset olivat 8 vuotta ja päättyen, kun lapset olivat 16 vuotta.
Nämä kaksi kuvaa Pirilä on tehnyt niin, että hän on liittänyt toiseen kaikki luokan pojat ja toiseen luokan tytöt, niin että silmät ovat samalla kohtaa ja kerrokset ovat läpikuultavia.
Toisessa versiossa on jokaiselle lapselle tehty oma kooste, siinä on kuva jokaiselta vuodelta. Näin näkee samalla katsomisella muutos joka tulee kahdeksan vuoden aikana.
näyttely jatkui pienen piha-aukion toiselle puolen
tässä salissa olevat kuvat ovat pienempiä
vielä yksi tunnelmakuva näyttelystä
Näyttelyn jälkeen tein vielä pienen kävelylenkin joen rannalla.
kirkontornin linnut
iso joki ei antaudu heti jääpeitteelle
Tällainen oli yhtenä pakkaspäivänä tehty retki rannikolle.
Tästä jatkoin matkaa muutaman risteysharhailun jälkeen Raumalle.
