Kesän alussa kuuntelin radiosta, että Sastamalaan on perustettu uusi luonnonsuojelualue.
Ritajärven alue on vanhan Karkun alueella, kuutisenkymmentä kilometriä Tampereelta.
Viimeisellä lomaviikolla päätettiin lähteä tutustumaan alueeseen.
Auton nokka Tampere-Pori tielle, Häijäässä kohti länttä.
Navigaattori ohjasi mutkan kautta, mutta perille löydettiin; Ritajärventie 358
Parkkipaikan vieressä on taukopaikka pöytineen, kartta alueesta ja se tärkein: portti polulle.
Reittejä on kolme: sininen Valkeejärven kierros lähimmän järven ympäri; keltainen Alisen Ritajärven kierros ja punainen Ylisen Ritajärven kierros. Reitit on merkattu kyseisillä väreillä
Varsinkin polun alkupäässä on lautapolkuja, niitä pitkin on helppo kävellä kivikkojen yli
Useimmiten polut on luonnontilassa, juurineen ja kivineen
Tämän nuotiopaikan nimi on Kannas. Siinä on myös laavu, jossa ehkä voi yöpyä. Postilaatikossa on vieraskirja. Eräässä kirjoituksessa kerrottiin, että olivat kiertäneet Alisen Ritajärven kierroksen, jolle matkaksi annetaan 4,8 km, mutta reitti oli tuntunut sadalta kilometriltä.
Siitä huolimatta päätimme kiertää ko. kierroksen. Pelkkä Valkeejärven kiertäminen tuntui liian lyhyeltä, kun sinne asti oltiin ajeltu.
Pitää kuitenkin mennä jonkun matkaa sinistä reittiä, ennen kuin pääsee keltaiselle reitille.
Matkalla näkyi koppakuoriaisia, sekä limasienikeko. Jälkimäinen on luultavasti paranvoi.
Limasienet on vähän outo eliölaji, ne eivät ole sieniä, kasveja eikä eläimiä.
Ne voivat jakautua ja uudelleen yhdistyä.
Ne voivat myös kuivua ja vuosienkin päästä jälleen ilmestyä esiin.
Järven päädyssä on pirunpelto, kiveä kiven vieressä. Polun vierellä näkyy myös isoja siirtolohkareita.
Palokärkikö on etsinyt ruokaa?
Paavinhatun alapuolella on taukopaikka. Pidimme siinä ekan kahvitauon.
puucee on kauniin sininen
Äskeiseltä taukopaikalta voi jatkaa Valkeejärven reitin loppuosaa tai nousta portaat Paavinhattuun, joka on myös taukopaikka.
Se on vielä hieman keskeneräinen, seuraavina kesinä varustetasoa lisätään.
Taukopaikan reunalta jatkuu keltainen Alisen Ritajärven reitti
Polku johdatti välillä mäkeä ylös ja hetken päästä samaa mäkeä alas.
Tässä kohtaa ylhäältä löytyy naavaisia kuusia.
En tunne sieniä, enkä tiedä kuuluuko näiden olla valkoreunaisia.
Polku on merkitty hyvin, muuten tällainen einiinluonnonkulkija voisi eksyä.
pieniä kulkijoita löytyy
Ritajärvenojan yli pitää hyppiä kiveltä kivelle
Sisiliskoja on paljon tämän puupolun parruilla lämmittelemässä.
Tämän kohdan jälkeen on taukopaikka nimeltä Louhi.
Siellä joimme loput kahvista.
Louhen kohdalla polkuun yhdistyy punainen Ylisen Ritajärven reitti.
Sen reitin jätämme seuraavaan kesään.
Tällä kertaa riittää nämä kaksi reittiä
Jaloissa alkaa tuntua, että on kulkenut metsässä.
Retki takana, ollaan takaisin parkkipaikalla.
Meille tämä oli sopivan lyhyt vaellusmatka.
Päästään illaksi kotiin
